Sivut

maanantai 8. heinäkuuta 2013

Takapihan mega projekti vol 1


Meidän takapiha on odottanut jo jokusen kesää että "joku" alkaisi sitä muokkaamaan... "Joku" on saannut potkut, koska saamattomampaa tyyppiä saa kyllä sitten etsiä...

Suoraan sanoen projekti on niin iso että mua ahdistaa. Haluasin sinne takanurkaan pensasmustikan kohdalle L - muotoisen kukkapenkin joka olisi 4m leveä. Ojaa vasten istuttaisin erilaisia "jalopuita", pensaita ja sitten perennoja. Koko kukkapenkille tulisi pituutta noin 30m. Maaperä on pakattua savea joka on täynnä raidan, pajun ja haavan juuria.... Eli todella houkutteleva kaivuu projekti.... ja tietty käsin.

Kerran juhannuksen aikaan kun oikein suutuin (häh, enhän mä koskaan...) otin lapion käteen ja päätin että nyt saakeli, nyt alkaa projekti! Löin lapion maahan ja tunne oli melko sama kun olisi iskenyt lapion betoniin. Että sillai.... Ja miten hitossa sellaiseen saa edes mitään kasvamaan?!?

Ja jos "joku" saisi vaikka kaivurin poistamaan maata ja sitten lisättäis parempaa maata siihen, niin ihan varmasti kaikki roskapuut innostuisi ihan hulluna ja valtaisi juurineen koko penkin!

No, suutuspäissäni aloin kuitenkin kaivamaan, koska myös kivimuurin ala-ja yläpuolelle olen suunniteltu kukkapenkkiä. Se ei olisi leveydeltään kun 2m mutta siihen tulee myös pituusmetrejä melkoinen määrä, yli 30m. Siinä maaperä on kuitenkin sellainen että minun voimilla saa sitä kaivettua... monen ärräpäiden kanssa höystettynä kuitenkin... Koska, voiko olla olemassa yli 20 kusimurkunpesää samassa kukkapenkissä...

Ja jos lapio ei lyö kusimurkkupesään niin sitten naulahautaan. Jepp, "joku" on taas käynyt... nyt todennäköisesti siellä useampaan kohtaan on poltettu kokkoa tai muuta jämäpuuta joka on ollut täynnä nauloja.

Nyt, 2 viikkoa projektin (vihdoin) alkamisesta en ole saannut kaivettua kun pienen pätkän - siis niin raivostuttavaa kuinka hidasta homma tuo on! Sain kuitenkin tilattua uutta multaa, eli, aina kun leipätöiden puolesta ehdin, ja jaksan, niin kaivan. Niin projekti on virallisesti nyt alkanut - saa nähdä milloin saan se vietyä loppuun...

Olen myös luvannut itselleni (saakelisoikoon) että en saa istuttaa mitään ennen kuin penkit on valmiit... mutta arvaa onko vaikeeta pitäää sellainen lupaus... ensinnäkin monta perennaa haluasi siirron muista kukkapenkeistä erilaisista syistä (ahtaus, väärä sijoitus, väärä korkeus, liiallinen levinneisyys jne) ja toiseksi olisi niiiii-iiin ihanaa käydä taas vähän shoppailemassa.... Vielä olen kuitenkin pysynyt lupauksessani... yhtä pikkiriikkistä poikkeusta lukuunottamatta.... mutta sen annan itselleni anteeksi.

Kuva otettu 6.7.2013



12 kommenttia:

  1. Ohoh. Onpa otettu kova urakka, kun sattui näin lämpimiä päiviä. Toivottavasti säät ovat hieman armollisempia, että jaksat puurtaa! Mitäs teet sille poiskaivetulle maalle?
    Minulla on ollut myös paljon ongelmia muurahaispesien kanssa, varsinkin sen jälkeen, kun luin jostain, että kuivumisherkille penkeille voi laittaa haketta, ja kasvit jaksavat paremmin. Sain kymmeniä hyvin jaksavia muurahaispesiä!!! Kasvit jaksoivat huonommin. Ehkä syy oli siinä, että olin alunperin tehnyt kohopenkkejä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, päinvastoin! Kaivan ainoastaan silloin kun aurinko paistaa ja mieluten todella kuumalla säällä! Rakastan hellettä, eikä se haittaa mun työntekoa, päinvastoin!

      Jaa-a, kaikki rikkikset ollaan tähän mennessä vain siloitettu takapihan nurkan kuoppia, toiveena että sinne ei koskaan tule muuta kun nurmikkoa... mutta joo, nuo on kyllä ongelma oikeesti. Mitä ihmiset tekevät rikkaruohoille, varsinkin juurille kun ei voi laittaa kompostiin...?

      Muurahaisia on kun maa on kuivaa - tai ainakin olen luullut että näin on...

      Poista
  2. Ohhoh :o Kylläpäs siellä ahkeroidaan! Minä lupasin itselleni, kun vihdoin sain vähän vasurilla viimeiset hätäpäissään shoppaillut jutut maahan, että nyt loppuu kukkapenkkeily tältä kesältä. Pientä projektia vielä olisi, mutta täytyy yrittää mahdollisuuksien mukaan myös rentoutua - vaikka rentouttavaa tuollainen betonisaven kaivaminen onkin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo siis T O D E L L A rentouttavaa... N O T ! ! ! Mä rentoudun thaimaassa tammikuussa, en koskaan kesällä omalla pihalla! =)

      Poista
  3. Tunnistan tuollaisen tekemisen puuskan. Joskus se menee suorastaan hulluuden puolelle, mutta on kyllä satumaisen ihanaa, kun homma on vihdoin valmis. Joskus kyllä mietin, kannattaisiko sittenkin vuokrata vaikkapa bobcat. Mahtaisiko sellaisen vuokra olla kallista ja osaisiko sitä käyttää? Ihan varmaan osaisi. Kokemuksesta silti sanoisin, että joskus on hyvä vähän löysäilläkin. Ei se betonisavi sieltä pihaltasi mihinkään katoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On aivan mielettömän ihana tunne kun se on vihdoin valmis... sitä odotellessa! Löysäylystä ahdistun...
      Niin tuota olen kyllä itsekin pohtinut, mutten selvittänyt, ja mies väittää että kalliiksi tulee, että edullisempaa on pyytää iso kaivuri tekemään hommat sun puolesta. No sehän käy jos on iso piha ja sellainen kohta kaivaa että isolla koneella voi sen hoitaa - mutta niin ei aina ole. Joten mitä silloin avuksi... juu oma haba. =)

      Poista
  4. Minulle tuo iskee yleensä keväällä ja syksyllä. Siis maankaivuuhimo. Osin myös siitä syystä, että kaivuu on silloin vähän helmpompaa ja siitä, että kesäisin ei huvita kaivaa. Joten hatunnosto sille, että jaksat auringossa kaivaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eli sinä olet viisas ja fiksu - minä impulsiivinen ja tyhmä sekä malttamaton. Silloin kun iskee SE vi#%¤s päälle, niin on pakko tehdä - on sitten kesä, syksy tai talvi... tai no, tuo talvi kyllä rajoittaa todella pahasti. =)

      Poista
  5. Anteeksi nyt vain,mutta alkoi ihan naurattamaan,niin tutunkuuloisen, kaivuu-urakan aloittaminen muutaman ärräpään säestyksellä. "P..kele";kyllä siitä vielä valmis tulee :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan, toivotaan... "joku" on taas ollut hiukka laiska viimeaikoina...

      Poista
  6. Tässä pitelen sateensuojaa samalla kun mietin kuinka hyvä on kaivaa savea sateen jälkeen. ;) Tuon kokoista penkkiä en onneksi ole tekemässä, mutta sain hyvän potkun tästä kirjoituksesta! Pitää vain aloittaa, kyllä se *joskus* valmistuu...

    Et ole miettinyt lintsaamista juurenestokankaalla suoraan maan päälle ja sen päälle hyvää multaa, jos kerran mullan ajattelit vaihtaa? Kohopenkki ei ehkä sovi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu arvaa vaan jos olen miettinyt kaikkia ehkä vähän helpompia vaihtoehtoja... Olen jopa hankkinut juurenestokankaan, mutta, sitten iski ekologinen puoli minussa... Myös ajatus siitä että haluan istuttaa puita ja pensaita vähän extempore minne mua huvittaa, ja se ei kuulemma onnistu jos on juurenestokangasta pohjalla... Mutta joo, ehkä jokin välimuoto voisi olla paikallaan. Tosin tämä penkki saa jäädä nyt hetkeksi vielä ajatusmyssyyn kun kerta nyt sain vihdoin itseni liikkeelle tuon toisen penkin kanssa.

      Poista

Ilahdun todella paljon kun jätät kommentin! Kiitos!
Jag blir jätte glad när du lämnar en kommentar! Tack!