keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Pullojukka - nolina recurvata – Flasklilja

Pullojukka (nolina recurvata) on hassu ja helppo kasvi. Minulla on niitä pari erilaista. Ne kestää aika lailla mitä vaan. Välillä kastelen niitä enemmän, välillä vähemmän. Joskus suihkutan niitä, toisinaan en niin usein. En ole vaihtanut multaa niille (ovat asuneet luonani ehkä pari vuotta). Viihtyvät yleensä hyvin mihin vaan ne sijotan.

Flaskliljan (nolina recurvata) är en tassig och lätt skött växt. Jag har ett par av dem. De tycks tåla nästan vad som hellst. Ibland vattnar jag dem mera, ibland nästan inget. Ibland duschar jag dem med jämna mellanrum, oftast gör jag de inte. Jag har inte bytt mylla på dem (de har bott hos mig typ ett par år). De tycks också trivas vart än jag placerar dem.



tiistai 28. helmikuuta 2012

Soihtoköynnös - aeschynanthus - Eldfackla

Soihtoköynnökseni (aeschynanthus) on joutunut kestämään kovia. Se kukki hienosti kesällä ja oli hyvänvoivan oloinen. Sitten tammikuussa lähdin matkoille, enkä vaivautunut selvittämään mikä kasvi (en silloin tiennyt että kyseinen kukka edes oli soihtoköynnös...) tykkää minkälaisesta hoidosta, joten laitoin soihtoköynnökselle automaattikastelun (juomapullo ylösalaisin ruukkuun)... VIRHE! Soihtoköynnös haluaa kuivua kasteluiden välissä ja talvisin (lepokaudella) haluaa vähemmän vettä ylipäätänsä. Eli tapoin melkein koko kasvin...hienoa...
Kun vaihdoin multaa otin talteen ne pari hassua oksaa jotka vielä oli hengissä ja istutin ne pienempään ruukkuun. Ja taas jää nähtäväksi selviääkö tämä kasvi!

Min stackarns Eldfackla (aeschynanthus) har hamnat stå ut med mycket. Den blommade fint på sommaren och verkade allmänt välmående. Sen i januari for jag på resa, och ides inte besvära mig att ta reda på vad för växter (jag visste inte ens då att de var en Eldfackla den här växten) tycker om vad för slags skötsel. Så, jag satt i Eldfacklans kruka en peppflaska upp-och-ner för att den skulle ha vatten hela tiden... FEL! Eldfacklan tycker om att torka upp mellan bevattningarna och på vintern (viloperioden) vill den dessutom ha extra lite vatten. Så, jag dödade typ nästan hela växten...fint...
Nu när jag bytte mylla så tog jag då till vara de få kvistarna som ännu var vid liv och planterade om dem i en mindre kruka. Så, igen återstår de att se ifall den här stackarns växten klarar sig!

Ennen thaimaan reissua - Före thailands resan
Reissun jälkeen - Efter resan
Kukka - Blomma

Suurin unelma - Största drömmen

Minun suurin unelma tällä hetkellä on tämä! Eikö ole ihana! Olen aivan yli-innoissani koska luulen että juuri tilasin tuollaisen...uuups...

Min största dröm för tillfället är den här! Är den inte underbar! Och jag är helt över över ivrig för jag tror jag har just beställt en sån...uuups....

maanantai 27. helmikuuta 2012

Nukkatyräkki – Euphorbia leuconeura - Borsteuforbia

Nukkatyräkki (euphorbia leuconeura) tai ehkä paremmin tunnettu nimeltä "Aikapojan siemensyöksy", "Tuhma poika", "Paha poika", "Eevan kylkiluu", "Paukkukukka" jne. Nimitykset tulee sen tavasta lennätellä siemeniä ympäriinsä. Simenet voi siis itää vaikka viereisessä ruukussa.
Sain kasvit ystävättäreltäni lähemmäs kahdeksan vuotta sitten. Silloin ne olivat pieniä ruipeloita, nyt suurempi on jo yli puoli metriä korkea komistus.
Toisen kasveista istutin joitain vuosia sitten altakasteluruukkuun, toisen olen pitäinyt ihan tavallissessa ruukussa. Eli kasvi sietää hyvin kuivumista ja kosteaa. Minun luona Nukkatyräkki on asunut monessa eri kohtaa taloa. Tällä hetkellä toinen viihtyy eteläikkunan alla, toinen pimeässä nurkassa telkkarin vieressä. Eli kaiken kaikkiaan hyvin helppo ja kiitollinen kasvi!

Borsteuforbia (euphorbia leuconeura) eller kanske bättre känd som "Skvätt-i-väg", "Sprätt-i-väg", "Syndiga pojken" eller som vi kallar den, "fippa-bollar". Namnet kommer från dens sätt att skjuta iväg fröna. De gror också lätt ifall de hamnar tex i grann krukan.
Jag fick ett par små växter från min komppis närmare åtta år sedan. Då var de ganska så små, nu är den större över en halv meter hög.
Den andra av dem har jag planterat i en kruka med underbevattnings system, men den andra har jag alltid haft i en vanlig kruka. Alltså klarar växten bra av torka och fukt. Hos mig har "Fippa-bollar" bott på flere ställen i huset. För tillfället bor en av dem vid fönstret mot söder och den andra i ett mörkt hörn brevid tv. Alltså är den här växten på alla sätt och vis en lätt och tacksam växt!

telkkarin vieressä asustelava pienempi Nukkatyräkki - den mindre Borsteuforbian som bor brevid tv
Isompi Nukkatyräkki - den större Borsteuforbian

sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Sunnuntai - Söndag

Hyvää Sunnuntaita Teille!

Önskar Er alla en riktigt skön Söndag!





lauantai 25. helmikuuta 2012

Lankaköynnös - muehlenbeckia complexa - Slideranka

Lankaköynnös (muehlenbeckia axillaris) tai suoraan käännetty ruotsista "letut-narulla" tai "letut-ilmassa", on ehdottomasti yksi suosikkeistani! Kaunis, ilmava ja kiitollinen kasvi. Haluaa valoa muttei suoraa auringon paistetta. Viihtyy kosteassa jopa märässä mullassa ja tykkää sumutuksesta. Jos se kuivahtaa niin siihen tulee helposti kirvoja. Viihtyy kesällä ulkona, esim ruukkuistukuksissa.

Slideranka (muehlenbeckia axillaris) eller kanske mer känd som "plättar-på-rep" eller "plättar-i-luften" är en min favorit! En vacker och tacksam växt. Den tycker om ljus men inte direkt solljus. Trivs i fuktig nästan våt jord och tycker om att bli duschad. Om den hålls för torr kan den lätt få löss. Den trivs ute på sommaren och är jätte fin i olika blomarrangemang.


Kukkia - Blommor

torstai 23. helmikuuta 2012

Hiussaniainen - adiantum radianum - Snittadiantum

Ihana, aivan mielettömän kaunis ja jotenkin rauhoittava kasvi. Hiussanianen (adiantum radianum)viihtyy valossa tai hajavalossa, ei suorassa auringonpaisteessa. Multa kannattaa pitää jatkuvasti kosteana. Minulla on kastelupisara ruukussa mutta vaihdoin nyt altakasteluruukkuun. Hiussaniainen tykkää sumutuksesta.

Snittadiantum (adiantum radianum) är enligt mig en otroligt vacker, ljuvlig och på nå sätt lugnande växt. Den trivs i halv skugga eller ljus men inte i direkt sol ljus. Myllan håller jag hela tiden fuktig. Jag har haft en "vattnardroppe" för att hålla koll på fuktigheten. Nu plantera jag om den i en självbevattnande kruka. Adiantum tycker om att bli duschad.

sininen kastelupisara - blåa vattnardroppen

uudessa ruukussa - i nya krukan

keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Pesäraunoinen - asplenium nidus - Fågelbobräken

Pesäraunionen (asplenium nidus) asuu meillä etelänurkassa, ikkunat kummallakin puolella. Eli valoa muttei suoraa auringon paistetta. Yritän pitää mullan koko ajan kosteana, mutta välillä se kyllä pääsee kuivumaan.

Fågelbobräken (asplenium nidus) bor hos mig i ett hörn mot söder, den har två fönster på var sida. Så alltså ljust men inte i rakt solljus. Jag försöker hålla den hela tiden fuktig men den kommer nog åt att torka upp ibland.



Tässä Pesäraunioinen thaimaassa - Här fågelbobräken i thailand

tiistai 21. helmikuuta 2012

Ensimmäiset kevätkukat - De första vår blommorna

Eilen oli niin ihanan keväinen ilma, että kukat sai jaloitella rappusilla ensimmäistä kertaa!

Igår var de så underbart vårigt väder, så blommorna fick vara ute på trappan för första gången!


esikko, perunanarsissi, jaloleinikki, tulppaani, helmililja, krokus ja ruusu - primula, narciss, ranunkel, tulpaner, pärlhyacint, krokus och ros

Kodinonni - soleirola soleirolii – Hemtrevnad

Kun vihdoin ymmärsin miten Kodinonnia (solerola solerolii) pitää hoitaa, se on viihtynyt melko hyvin meillä. Haluaa puolivarjoisen paikan, pidä kosteana, altakastelu, ja sumuta paljon! Siinä salaisuus.

När jag äntligen förstod hur man skall sköta Hemtrevnad (solerola solerolii) så har den trivats rätt så bra hos oss. Den vill ha halvskugga, myllan skall vara fuktig, vattna under ifrån och duscha mycket.

Kliivia - clivia miniata - Mönjelilja

Kliivia (clivia miniata)... oi oi oi... ihmeen sitkeä, olen yrittänyt tappaa sitä varmasti noin viisi vuotta, enkä vieläkään ole onnistunut... Olen yrittänyt kastella sen hengiltä, pidin sitä kerran ulkona paahtavassa auringossa... kivasti kärähti lehdet... Nyt talven kun se pitäisi seistä viileämmässä, niin se asuu meillä takan reunalla. Mutta hengissä on, vieläkin. Ihme...
No lupaan nyt yrittää huolehtia siitä oikeasti, oikeaoppisesti. Olen nyt oppinut että se viihtyy pienessä ruukussa, saa kuivua kunnolla ja haluaa siis seistä viileässä talvet. Silloin sen pitäisi kukkia sitten rääkkäyksen jälkeen. Nähtäväksi jää jos se pysyy hengissä seuraavat viisi vuotta minun hellässä huomassa...
Uudet hoito ohjeet siis: Kesällä lämpimässä ja kosteassa ilmassa, vaikka ulkona jossain varjossa, kastelu normaalia. Sitten lokakuusta - maaliskuuhun sen pitäisi saada huilata viileässä ja valoisassa paikassa, ja silloin kastelu minimiin.
Jos saa kliivian kukkimaan, leikkaa kukinnan jälkeen kuivunut kukka pois mahdollisimman alhaalta.
Uudelleen istutus vasta kun juuripaakku nousee pinnan yläpuolelle, ja uudelleen istutus pitäisi tapahtua kukinnan jälkeen, eli syksyllä.
Että näin, ihme että tuo on hengissä koska olen tehnyt kaikki ihan väärin tähän mennessä...


Kliivia takan reunuksella - Mönjeliljan vid takkan

Clivia eller Mönjelija (clivia miniata) som den också kallas. Ojoj vilket elände… den är nog förvånandsvärt seg, jag har nämligen försökt i typ fem år ta kål på den och inte ännu heller lyckats… Jag har fösökt vattna ihjäl den, hade den engång ute i gassande solsken… oj vad dens blad tog stryk då… Nu på vintern när den borde få stå svalare så har jag den vid takkan. Men, den är ännu också vid liv. Helt otroligt…
Nå nu lovar jag att jag skall försöka på riktigt sköta om den på rätt sätt. Jag har nu lärt mig att den trivs i liten kruka, den skall torka ut ordentligt och den vill stå svalt på vintern. Då borde den blomma efter det. Nå de återstår att se om den är vid liv ännu om fem år.
De nya skötseln är: På sommaren skall den stå varmt och fuktigt, fast ute i skugga, med normal bevattning. Sedan från oktober – mars skall den få vila sig i ett svalt och ljust utrymme, med minimal bevattning. Om mönjeliljan blommar, klipp av blomstängen genast efter blomningen så långt nerifrån som möjligt. Plantera om den först då rot klumppen syns ovanför myllan, och de borde ske efter blomningen, alltså på hösten.
Jaa-a, de nog ett under att min clivia är i liv för jag har ju gjort precis allt fel….

Pennimuori - peperomia rotundifolia - Ören på snören

Pennimuori (Peperomia rotundifolia) on ollut minulla ehkä noin viisi vuotta. Se viihtyy ikkunalaudalla kohti itää. Kesällä kastelen paljon ja näin talvisin annan sen kuivua kunnolla kasteluiden välissä. Helppo mukava kasvi, tykkää sumutuksesta mutta ne kasvit jotka minulla on tuossa rappukäytävässä (kohti itää), ne jää ilman sumutusta.

Ören på snören (Peperomia rotundifolia) har jag haft kanske en så där fem år. Den trivs på fönsterbrädet som sträcker sig mot öst. På somrarna vattnar jag den ganska så mycket, så här på vintern låter jag den torka upp ordentligt mellan bevattningarna. En lätt växt som tycker om att bli duschad, men de växterna som jag har i trapp upp gången (mot öst), dem duschar jag nog mera sällan typ aldrig.
Pennimuori ja sen mahtavat vihreät tanko kukat - Ören på snören och dens maffiga gröna stäng-blomma


maanantai 20. helmikuuta 2012

Unelma - asparagus plumosus - Fjädersparris

Kun ostin Unelman (asparagus plumosus) minulle sanottiin että se on vaikea hoitaa. Mitä pienemmät lehdet, sen enemmän vettä ja hoitoa kasvi kuulemma vaatii. No tämä on minun kohdalla osottautunut päinvastaiseksi. Ehkä tykkään ylihoitaa...
Unelma tykkää kosteudesta ja sumuttelusta. Minä pidän sen ruukussa kastelupisaraa, mutta alkuun menin kyllä ihan näppituntumalla joten kyllä se vähän kuivumista sietää.
Unelman on minulla viihtynyt valoisassa, vähän jopa vetoisalla ikkuna laudalla. Välillä se on ollut ruokapöydällä, välillä kellarin suihkutilassa (noin 16-18 astetta, riippuu ulkolämpötilasta).

När jag köpte Fjädersparris (asparagus plumosus) sades de till mig att den är jätte svår skött. Destu mindre blad, destu mera vatten och omvårdnad behöver växten. Nå när de gäller mig så har de visat sig att de växterna trivs bättre än de som borde vara så lätta så lätta. Bevis på överdriven omvårdnad...
Fjädersparris (Drömmen - rakt översatt från finska namnet) tycker om fuktig jord och om att bli duschad. Jag håller en "vattnar droppe" i dens kruka nufötiden så jorden hålls hela tiden fuktig, men i början kände jag bara på den emellanåt, och då kom den nog till att torka lite på ytan. Hos mig har den trivats på ett dragit fönsterbräde som sträcker sig mot söder. Dock har den ibland fått stå på matbordet och ibland i kellarens dusch utrymmen (där c 16-18 grader, beroende på ute temperaturen)

Unelma - fjädersparri, som en Dröm

Hienohelma - asparagus densiflorus - Hängsparris

Hienohelma tai häntäparsa (asparagus densiflorus) on viihtynyt kanssani kohta vuoden. Tästä sanottiin kun ostin sen että todella hankala hoitaa, mutta kun nyt netistä on lukenut hoito-ohjeita, niissä väitetään että tämä on helppo hoitoinen. No, se vaikuttaa helppo hoitoiselta. Se saa vähän kuivahtaa kasteluiden välissä. Sumuttelen sitä tasaisin väliajoin.
Juuret näyttää hassulta, ja ne viihtyvät pienessä ruukussa. Nyt vaihdoin kyllä numeroa isompaan ruukkuun kun vanha ruukku oli haljennut.

Hängsparris (asparagus densiflorus) har trivats med mig snart i ett år. När jag köpte den sades de till mig att den är svår skött, men nu när jag kolla lite på nätet så verkar de allmänt att den skulle vara en lätt skött växt. Nå, den verkar lätt. Jag låter den torka lätt mellan bevattningarna. Och så duschar jag den med jämna mellanrum.
Dens rötter ser tassiga ut, och de trivs i en liten kruka. Nu bytte jag dock till en nummer större kruka för den gamla hade spruckigt.

Juu, pyykkilauta on oiva kukkateline - jo bykbrädet fungerar bra som blomställning

Juuret - rötterna

Malakanlaikkuvehka - aglaonema - Silverkalla

Tämä Malakanlaikkuvehka tai pelkkä vehka (aglaonema) on minulla suht uusi kaveri, noin vuoden vanha. Erittäin helppo ja ihana, kukkinut parikin kertaa.
Viihtyy hajavalossa, jopa nurkassa ja pohjoisikkunalaudalla. Tykkää kosteassa mullasta, mutta minulla se on kyllä saannut kuivua aika lailla välillä. Kriittisin vehkalle on ettei se seiso kylmässä tai vedossa. Ei siedä alle +15 astetta. Eli veikkaan että takan lähellä voisi viihtyä hyvin. Meillä vehka asustelee nurkassa ruokailuhuoneessa, länteen päin.

Den här Silverkallan (aglaonema) är en relativt ny för mig, jag har haft den c. ett år först. Den verkar vara en lätt skött växt som har blomma hos mig redan ett par gånger.
Den trivs i halv skugga, till och med i ett hörn och mot norr. Den vill ha fuktig mylla, men jag har nog låtit den torka riktigt ordentligt emellanåt. Den klarar inte av kallt, under +15 grader eller drag. Så kan hända den skulle trivas bra brevid takkan. Hos mig bor den i ett hörn i matrummet, de blir mot väster.

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Peikonlehti - monstera deliciosa - Monstera

Peikonlehden (monstera deliciosa) olen hankkinut salaa entisestä firmasta missä se asusteli aulassa. Otin pari pistokasta ja juurrutin ne kotona. Siitä on myös lähemmäs kymmenen vuotta. (...apua, onko siitä jo niin kauan...). Nyt en tieteenkään ottanut ennen kuvaa, kun päätin yhtäkkiä ryhtyä todella radikaaliksi. Leikkasin sen ihan palasiksi (koska se oli jo todella iso ja epäsiisti), ja nyt on tarkoitus juurruttaa pistokkaat ja sitten aloittaa uudestaan alusta.

Peikonlehti on helppohoitoinen ja viihtyy valossa/hajavalossa. Istutin nyt juuret altakasteluruukkuun, mutta olen siis tähän mennessä pitänyt sitä ihan tavallisessa ruukussa, eli sietää kuivumista. Tykkää sumutuksesta, itse olen ollut aika laiska sen suhteen. Pyyhin tosin lehdet microliinalla aina tasasin ajanvälin jottei ne pölyttyisi.
Peikonlehti kasvattaa melkoisen mahtavat ilmajuuret, ja niitä ei saisi poistaa.

Min Monstera (monstera deliciosa) knyckte jag från min förra arbetsgivare var den levde i företagets lobby. Jag klippte av ett par grenar med blad på och tog dem hem, satt dem i ett glas vatten och planterade dem sedan i en normal kruka. De närmare tio år sedan (herre min tid...är de faktist så länge sedan...) Nu tog jag klart inte en bild av den före jag blev radikal och klipte hela monsteran i bitar... ups... Den hade blivit jätte stor och ganska så osnygg. Så nu är de meningen att få bladen på bilden att bilda rötter i vatten och sedan planterar jag dem i kruka.

Monstera är en lätt skött växt som trivs i ljus/halv skugga. Rötterna som blev kvar planterade jag den här gången i en självbevattnande kruka, men då jag har haft den i normal kruka så har den nog stundvis fått torka ordentligt, alltså tål växten lite tårka. Den tycker om att bli duschad, men jag har nog varit jätte lat med det. Bladen torkar jag av med en microfiber duk med jämna mellanrum, de blir så fina då.
Monstera gör långa luftrötter som man inte skall klippa av.


juuret altakasteluruukussa, saa nähdä jos nämä selviävät raasta trimmauksesta - rötterna i självbevattnande krukan, få se om den här klarar sig efter den råa trimningen

trimmauksen jälkeen, pistokkaat vesihauteessa - efter trimningen, sticklingarna i vattenbad

lauantai 18. helmikuuta 2012

Palmuvehka - zamioculcas zamiifolia - Zemiakalla

Palmuvehkan (zamioculcas zamiifolia) kanssa en oikein onnistu, ja nyt sain tietää miksi. Se on kasvi jota kannattaa unohtaa, rääkätä eikä hoitaa ollenkaan. Se viihtyy nurkassa, ei suorassa valossa, vaikka takan vieressä, eli lämpimässä ilmassa. Jotta se viihtyisi, pidä ahtaassa ruukussa, älä kastele kun ehkä kerran kuukaudessa/joka toinen kuukausi, äläkä sumuta. Se istutetaan myös niin että juuret jää vähän multapinnan yläpuolelle. Ostin nyt taas uuden taimenen ja yritän nyt sitten hoitaa sitä niin huonosti-hyvin kun pystyn. Nähtäväksi jää miten onnistun...

Zemiakallan (zamioculcas zamiifolia) vill jag inte riktigt lyckas med, och nu fick jag veta varför. De är en växt som man skall glömma, pina och vansköta. Den trivs i nå hörn, inte i direkt solljus, tex brevid spisen, alltså tycker den om varm luft. För att den skall trivas skall den ha en trång kruka, vattna så sällan som en gång i månaden/varannan månad, och duscha inte. Den får inte planteras för djupt heller. Nu köpte jag en ny planta som jag alltså skall försöka sköta så dåligt-bra som möjligt. Återsår att se hur de går...
tässä näkyy kuinka ruukku on soikea ahtaudesta - här ser man hur krukan är oval pga trängseln

Kumiviikuna - ficus elastica - Fönster fikus

Minun kumiviikunani tai huonekumipuuni (ficus elastica) on noin kymmen vuotta vanha ja yhtä korkea kun minä. En muista milloin olen vaitanut sen altakasteluruukkuun, mutta siinä se on ainakin viihtynyt hyvin pari vuotta. Tänä vuonna vaihdoin sille vielä isomman altakasteluruukun.
Jos muistan, sumuttelen sitä välillä vähän. Pyyhin sen isot kauniit lehdet microliinalla tasasin aikavälin. Kumiviikuna viihtyy valossa ja on helppo hoitoinen.

Min fönsterfikus (ficus elastica) är c. tio år gammal och nu lika hög som jag. Jag kommer inte ihåg när jag har bytt den till en självvattnande kruka, men i den har den åtminstone trivats jätte bra i ett par år. I år fick den ännu en lite större kruka.
Om jag kommer ihåg så får den en dusch ibland. Jag torkar den stora vackra blad med en microfiberduk med jämna mellanrum. Den trivs i ljust och är lätt skött.

kumiviikunat uusissa ruukuissaan - fönsterfikuksana i sinä nya självvattnande krukor

Kissus - cissus rhombifolia - kungscissus

Kissus (cissus rhombifolia) on myös ollut kauan mukana, se on jotenkin aina kestänyt mun rääkkäystä. Viihtyy valoisassa ja on helppo hoitaa. Annan sen kuivua kastelujen välissä. Nykyisessä kodissa se on jopa selvinnyt ihan katon rajassa missä lämpötila nousee yli +50 asteeseen kun takkaa polttaa, ja sitähän poltetaan näin talvisin...
Kissuksesta on helppo ottaa pistokkaita. Oksa poikki vaan mistä haluaa ja se juurtumaan vesilasiin. Kun juuret alkaa kehittyä ne voi istuttaa pieneen ruukkuun.

Min Cissus (cissus rhombifolia) har också varit med länge, den har alltid helt enkelt tålt min dåliga skötsel. Den trivs i ljus och är lätt att sköta. Jag brukar låta den torka lite mellan vattningarna. I mitt nuvarande hem har den till och med klarat sit helt vid takranden i vardagsrummet var temperaturen kan stiga upp till +50 grader när vi bränner i vedspisen, och de klart vi bränner så här på vintern...
Det är lätt att ta sticklingar av cissus. Klipp av grenen var du vill, skala av lite blad, och sen bara i ett glas med vatten. När rötterna har utvecklas så är de bara att plantera den i kruka.

kissus ennen trimmausta - cissus före trimningen

kissus trimmauksen jälkeen - cissus efter trimningen

kissus pistokkaat juurtumassa - cissus sticklingar i vattenglas








Soilikki - streptocampus - kornettblomma

Soilikki (streptocampus) on yksi minun lempikukista kukkivista huonekasveista, hassua, kun sehän on sukua paavalinkukalle josta taas en pidä.
Hoito on aika sama kun paavalinkukalla, altakastelu, ei vettä lehdille, saa kuivahtaa kasteluiden välissä. Ero paavalinkukkaan on että soilikki tykkää valosta, tosin ei suora auringon paahdetta, mutta valosta se todella tykkää.

Kornettblomman (streptocampus) är en av mina absoluta favoriter av de blommande rumsväxterna, vilket är lite tassigt, för den är ju släkt med sainpaulian som jag inte tycker om.
Skötseln är ganska samma som med saintpaulian, vattna under ifrån, inte vatten på bladen, får torka lite emallan bevattningen. Men som skillnad tycker kornettblomman om ljus, dock inte gassande sol ljus, men bra mycket ljus tycker den om.


soilikkini syksyllä - mina kornettblommor på hösten

Paavalinkukka - saintpaulia jonantha - saintpaulia

En ole mikään paavalinkukan fanittaja ja ehkä juuri siksi en onnistu hyvin niiden kanssa. Nyt minulla on taas kolme paavalinkukkaa jotka olen saannut lahjaksi.
Jos haluaa onnistua niiden kanssa niin altakastelu on ainakin tärkeetä, ne ei saa kuivua rutikuvaksi, muttei myöstkään seistä vedessä. Eli noin kerran viikossa jos kastaa ruukun veteen ja antaa sen olla siinä hetken. Lehtiin ei saisi tulla vettä. Valoa paavalinkukka tarvitsee niin vaatimattomasti että se voi viihtyä jopa pohjoisikkunalaudalla.

Jag är inte nån stor vän av sainpaulian och kanske är de just därför som jag mera sällan lyckas med dem. Nu har jag igen tre saintpaulian som jag har fått till gåva.
Om man vill lyckas med dem så är de viktigt att vattna dem underifrån. De får inte bli krut torra, men de får absolut inte heller stå för blöta. Man kan vattnar dem typ en gång i veckan med att lyfta krukan i vattenbad och hålla dem där en stund. Undvik att få vatten på bladen. Saintpaulian behöver bara lite ljus, så den kan till och med trivas på fönsterbredet mot norr.

Herttaköynnös - Creopegia woodii - Hjärtan på tråd

Mun herttaköynnös (creopegia woodii) on noin viisi vuotta vanha. Se on muuttanut minun kanssa pari kertaa. Pidän sitä ikkunalaudalla johon tulee aamuaurinko. Kerran jokunen vuosi sitten se alkoi voimaan huonommin, silloin vaihdon sen isompaan ruukkuun, ja siitä se sitten vasta lähti innostumaan! Nyt herttaköynnökselläni on jo monta metriä pitkät versot!

Mitt hjärtan-på-tråd (creopegia woodii) är c. fem år gammal. Den har flyttat med mig ett par gånger. Jag håller den på ett fönsterbräde så den får morgonsol. En gång för nåt år sedan börja den må lite sämre, då bytte jag den till en större kruka, och oj va den blev glad av de. Nu har den flere meter långa "trådar"!

Uusi asuinpaikka - Nya boningstället


Kastelen sitä vähän kun pintamulta on kuivahtanut. Kesällä sitä pitää kastella huomattavasti useammin.

Jag vattnar den alltid lite då myllan har torkat på ytan. På sommaren måste man vattna den mycket mera och oftare.

Herttaköynnöksen kukka - Blomman på hjärtan-på-tråd


Minulla on tapa aina laittaa sormi ruukkuun kun kävelen kasvieni ohi, joten näppituntumalla mennään.

Jag har som vana att sätta fingret i krukan alltid när jag går förbi mina blommor, så de allting fast i känslan.

Herttaköynnös tekee hassuja pallukoita mistä saa helposti pistokkaita (itse en ole koskaan ottanut siltä pistokkaita, tarkoitus oli tehdä se nyt, mutten tarvitse lisää viherkasveja). Leikkaa yksi tai useampi verso irti niin että saat yhden pallukan jonka istutat kosteaan multaan.

Hjärtan-på-tråd gör tassiga små bollar av vilka man får lätt taget sticklingar (själv har jag aldrig tagit sticklingar av min, har liksom tillräckligt mycket med växter). Klipp en eller fler "trådar" av så att de blir en "boll" i ändan som du sedan kan plantera i fuktig mylla.

Pallukat jotka juurtuvat helposti - bollarna som man lätt får sticklingar av


Huonekasvit - Rumsväxter

Nyt kaikki vaihtamaan mullat! Jos se kestää kaksi päivää, niin joku voisi väittää että minulla on liian paljon viherkasveja... nojaa... voiko niitä olla liian monta?

Nu är de mullbyte som gäller! Och om det räcker två dagar för att få de klart, så kanske de betyder att man har för mycket växter.... njaaa... kan man ha de?

sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Kevätaurinko ja talvivihreiden suojaus

Nyt on tuijat suojattu kevätauringolta juuttisäkillä! Tosin kuvassa on syreenipensas.


lauantai 4. helmikuuta 2012

Kylmää kyytiä

Jouluruusuille (Helleborus) nimittäin. Sain viime talvena vinkin että kun jouluruusut alkaa näyttää väsähtäneiltä, ne voi heittää ulos hankeen. Joo, ihan oikein luit. Eli ulos hankeen.

Kaiva pieni kuoppa - heitä jouluruusu kuoppaan - peitä lumella.

Keväällä kun hanki sulaa, heitin aina välillä vähän lisää lunta niiden päälle, kunnes maa on niin sula että ne pystyy istuttamaan maahan. Ja hyvin toimi, ainakin edellisille jouluruusuille.

Saman voi tehdä myös helmililjalle (Muscari botryoides).

Juu kyllä poistin korin ennen kun hautasin jouluruusun hankeen.